Varoitus, sisältää nakuja simejä!



Aamulla herättyäni John tuli luokseni katuvan näköisenä ja hiukset pörrössä.
"Maria.. Anna anteeksi, ei mun ollut tarkoitus ahdistella sua." John sanoi laskien kätensä olkapäälleni.
"Kuule nyt veli, saat anteeksi vain siinä tapauksessa että lupaat ettet tee sitä enää ikinä." Ravistelin Johnin käden olkapäältäni ja katsoin poikaa leipä kädessä, valmiina lättäämään voisen herkun suoraan Johnin naamaan jos tämä esittäisi vastalauseen.
"Mä lupaan. Olin eilen kännissä ja todella typerä." John katsoi muualle, mutta vaikutti muuten vilpittömältä. Sitten hän katsoi minuun ja huomasi miten korkealla pitelin leipälautasta.
"Aiotko iskeä tuon naamaani?" John kysyi hieman huvittuneena.
"En, toistaiseksi." Hymähdin ja istuin pöydän ääreen syömään leipäni.



Tulin aamun luennolta ja istuin sohvalle katsomaan televisiota. Chrissy lyöttäytyi pian seuraani leveästi hymyillen.
"Kurt tulee pian tänne. Pyysin sitä tuomaan Carsoninki, se on tosi komee."
"Miksi? En minä tarvitse mitään sokkotreffejä.." Mutisin ja tuijotin käsiäni, mutta Chrissy oli päättänyt saada minuun vauhtia.
"En siedä vastalausettas sisko. Nyt tuut mun vaatekaapille ja katotaan mitä löydetään sulle päälle. Carson takuulla tykkää susta." Chrissy hymyili ja kävelin kärsivällisesti hänen peräänsä.



Ovikello soi melkein heti kun Chrissy oli saanut päälleni liian pienet farkut ja jonkin rintakehääni rutistavan topin. Asu ei tuntunut päällä kovinkaan miellyttävältä, mutta näytin siinä melko hyvältä. Chrissy avasi oven ja astuin ulos hänen vanavedessään. Huomasin ulkona olevan punapään Kurtin ja blondin Carsonin. Chrissy kävi välittömästi suutelemaan Kurtia ja minä tervehdin vaaleaa poikaa.
"Ahaa! Sä oot se likka joka dumppas eilen Johneyn." Carson hymyili valloittavasti ja pyyhkäisi poninhännästään karanneen vallattoman hiuksen korvan taakse. Tyydyin mutisemaan hänelle vastaukseksi.
"Älä ujostele. En oo sen sortin tyyppiä joka on hiljaa vaan tarvitaan vähän äksöniä." Carson pamautti suoraan ja katseli minua vihjailevasti.
"Minä mieluummin keskustelen." Sanoin lujasti ja pojan naama venähti.
"Vai nii.. No, katotaan millaset keskustelut meille tulee.." Carson iski silmää ja katsoin huolestuneena kuin Chrissy hinasi Kurtin sisälle paidasta kiskomalla.



Kun Chrissy ja Kurt olivat poissa näköpiiristä, Carson nosti kätensä poskelleni.
"Ompa se pehmeä." Poika totesi, mutta minua ele ei miellyttänyt.
"Carson, älä." Tartuin käteen ja laskin sen takaisin Carsonin oman kehon viereen. Poika kohautti olkapäitään, kääntyi ympäri ja astui sisälle mökkiin. Huokaisin syvään ja kävelin perässä.



Kurt ja Chrissy istuivat lattialla television ääressä katsomassa jalkapallomatsia ja Carson oli rojahtanut sohvalle. Poika taputti paikkaa vieressään ja istuin siihen jokseeksin hieman vaivaantuneena. Carson kiersi kätensä ympärilleni ja yritin hymyillä Chrissyn katsoessa meitä merkitsevästi. Istuimme siinä reilun tunnin verran, sinä aikana ehdein saamaan päähäni popcornkipon Kurtin heittäessä sen menemään hurratakseen maalia ja tuntea itseni puutuneeksi istuessani Carsonin tiukassa halausotteessa lähes koko ajan. Chrissy hoki jatkuvasti kuinka "täydellinen pari" minä ja Carson olimme.



Chrissyn ja Kurtin lähdettyä hakemaan pizzaa jäin Carsonin kanssa kahdestaan olohuoneeseen. Olin juuri nousemassa ylös, kun Carson tönäisi minut sohvaan ja suuteli minua. Jouduin paniikkiin, potkein ilmaa ja sohein käsilläni päälleni laskeutunutta poikaa. Mikään ei tuntunut tepsivän, joten painoin Carsonia selästä voimakkaasti, jolloin hän perääntyi ähkäisten. Nousin nopeasti ylös ja juoksin keittiön puolelle. Carson huusi perääni, mutta esitin etten kuullut.



Carson tuli perässäni ja laski kätensä olkapäälleni.
"Maria hei älä mee pois. Mennään ajelulle." Poika sanoi hymyillen minulle. Suostuin lähtemään, mutta "ajelu" olikin se, että istuin Carsonin rämisevään ja pumisevaan autonrämään joka pysähtyi pojan asuntolan eteen.
"Mulla on tilava huone.." Carson vinkkasi ja nousi autosta. Hyppäsin ulos hieman varuillani ja kävelin perässä katsellessa vaalean poninhännän keikkumista edessäni. Saavuimme huoneen B19 ovelle, Carson kaivoi hetken avaimia ja kohta ovi aukesi klonksahtaen.
"Tervetuloa matalaan majaani.." Carson runoili istuen sängylleen. Mieleni teki poistua takavasemmalle ja juosta niin lujaa kuin pääsisin, mutten viitsinyt, tai paremminkaan uskaltanut. Istuin Carsonin viereen, katselin hänen vihreää kirjoituspöytäänsä ja tunsin samalla kuinka pojan kädet avasivat toppini ja rintaliivini. Kiljaisin ja olin nousemassa ylös, mutta Carson painoi minut vuoteeseen.
"Mehän styylataan nyt.. Mein pitäis." Carson sanoi näykäten korvaani. Rimpuilin pojan alta pois ja puin paidan nopeasti ylleni.
"Minä en halua. Se aika kuukaudesta." Tokaisin ja suunnistin ovelle. Käännyin ovella katsomaan vielä hölmistynyttä Carsonia.
"Osaan takaisin, ei tarvitse saattaa." Sanoin vielä ennen kun juoksin ulos ovesta ja suoraa päätä kohti mökkiä.



Tullessani sisään Chrissy istui pöydän ääressä lukemassa lehteä ja Kurt tämän vieressä kuuntelemassa musiikkia. Istuuduin Chrissyä vastapäätä ja samalla Carson tuli lievästi puuskuttaen sisään. Ilmeisesti hän oli juossut perässäni.
"Meillä on ilmotus. Mulla ja Kurtilla." Chrissy liversi. Kurt nyökytteli ponnekkaasti.
"No mitä on tapahtunut?" Kysyin ja sain vastaukseksi ojennetun käden. Chrissyn nimettömässä kimalteli kihlasormus.
"Me ollaa kihloissa!" Chrissy ilmoitti hymyillen.
"Juhlat pidetää ens viikolla. Kampuksen BuBB -clubilla ajateltii." Kurt jatkoi kihlattunsa sanoista.
"Onnea sitten vain." Totesin tutkiskellen Chrissyn sormusta. Samalla John käveli ohitsemme roskapussin kanssa.
"Kato luuseri!" Carson vingahti ja röhähti sen jälkeen raikuvaan nauruun, John nopeutti askeliaan ja pamautti ulko-oven lujaa kiinni.




Katsoin Johnia ikkunasta ja sain säälikohtauksen. Kävelin ulos ja suoraa päätä nurmikolle istuneen Johnin viereen.
"Kaikki okei?" Kysyin varovasti katsoen poikaa. John nosti päänsä uhmakkaasti ylös.
"Ei oo kuten varmaan näät. Carson nälvii mua koko ajan, ei se tie että me ollaan sisarukset, sä ja mä siis. Mutta kuiteski mä oon pyytäny sulta anteeks ja tosiaan tarkotin sanojani. Carson on ollu samalla luokka-asteella mun kanssa yläasteelta saakka ja kiusannu mua koko ajan. Ei tunnu kovin kivalta kun sisko seurustelee sellasen nilkin kaa." John sanoi kiivas sointi puheessaan.
"En minä ole Carsonin kanssa. Tai siis emme seurustele." Sanoin Johnille, niinhän se oli oikeastikin. Eikö seurusteluun tarvittu molempien mielipide?
"Jaha. Carson antaa ymmärtää toista. Mutta mitä se mulle kuuluu, en vain halua että se vahingoittaa sua sisko." John tokaisi nousten ylös nurmikolta. Katselin pojan perään kun hän käveli keittiön läpi suoraan makuuhuoneen nurkkaan sängylleen. Keittiöstä kantautuvasta ivallisesta naurusta ei voinut erehtyä, Carson ärsytti taas Johnia. Potkaisin kiveä, satutin varpaani ja kävelin sisälle vihaisena.